Eräältä raiteelta oli lähdössä juna Osakan pääaseman suuntaan ja päätimme hypätä kyytiin, sillä pysäkkimme olisi noin 5 minuutin junamatkan päässä kyseiseen suuntaan. Kello oli vähän yli 8 aamulla ja juna tietenkin tupaten täynnä. Survoa ei kuitenkaan tarvinnut ja olosuhteet olivat ihan siedettävät. Kukaan ei edes kourinut minua, joka oli pienimuotoinen pettymys*.
(*Aamuruuhkissa ei ole tavatonta, että naisia kouritaan täpötäysissä junissa ja useimmissa junissa onkin muutama vaunu varattuna vain naisille pahimpina ruuhka-aikoina).
Junassa hiljaisten ja pystyssä nukkuvien japanilaisten seassa katselimme ikkunasta ulos ja näimme kuinka tutun näköinen rakennus lipuu horisontissa ohitsemme. Kouluhan se siinä, eikä seuraavasta pysäkista ole tietoakaan. Juna olikin menossa suoraan Osakan pääasemalle ilman välipysäkkejä. Noh, ei muuta kuin uusi yritys toiseen suuntaan. Tällä kertaa valitsimme oikean junan ja pääsimme Kishiben asemalle, josta kävelimme noin 10 minuuttia koululle.
Osakassa menee rinnakkain monta raidetta, joista voi valita mieleisensä junan haluamansa pysähtymistiheyden mukaan. Olimme aluksi valinneet vähän harvemmin pysähtyvän vaihtoehdon, vaikka muuten suunta olikin oikea. Olisi siis voinut mennä huonomminkin.
Koululla tapasimme muut vaihtarit ja aloitimme päivän esittäytymällä toisillemme ja loppupäivän orientaatiomeiningeissä. Kv-henkilökunta kertoi paljon hyödyllisiä käytännön asioita ja tutorit esittelivät campusaluetta. Leppoisaa meininkiä ja paljon tärkeää tietoa. Muut vaihtaritkin vaikuttivat ihan hyvältä jengiltä eikä porukassa näkynyt mitään aivan älyttömiä otakuja. Kansalaisuuksiakin löytyy ihan kiitettävästi mm. Kiinasta, Saksasta, Koreasta, Thaimaasta, Amerikasta, Meksikosta, Hollannista jne. Kaikkia en edes tässä vaiheessa muista. Suomalaisia on kuitenkin yhteensä 5 kpl, joista kaikki jostakin syystä miespuolisia.
Mukava, mutta melko raskas päivä päättyi viideltä, jonka jälkeen lähdimme Timon ja Rodrigon kanssa kohti Ibarakissa sijaitsevaa ostoskeskusta. Ostoskeskus olikin aivan järkyttävän kokoinen, huippumoderni ja mitään en keksi mitä siellä ei olisi ollut. Tässä vaiheessa alkoivat kuitenkin vähäiset unet, kuumuus ja pitkä päivä verottamaan sen verran, että nappasimme mukaamme vain välttämättömyydet ja löntystimme hiki hatussa kotia kohti.
Päivän parasta antia oli ehdottomasti kaikki keskusteluni japanilaisten tutoreiden kanssa. Olen aina tykännyt japanilaisista ja tuntuisi aina vain enemmän siltä, että ihmiset ne ovat tämänkin maan parasta antia. 2 päivää maassa olleena alkaa jo suorastaan harmittamaan, että olen viettänyt niin paljon aikaa muiden vaihtareiden kanssa enimmäkseen englantia puhuen. Ensi viikolla yliopiston loputkin opiskelijat aloittavat koulunkäyntinsä ja mm. I-Chat Lounge avataan. I-Chat Lounge on paikka jonne opiskelijat tulevat hengailemaan, keskustelemaan eri kielillä ja hankkimaan uusia kavereita. Voin siis taata, että sieltä minutkin löytää ensi viikolla.
Matka Ibarakin juna-asemalle.
Campusaluetta
.
Kv-palvelujen jengiä ja vaihtareita orientoitumassa.
Kishiben mestoja.
Kuva Ibarakin aseman sillalta ja tämänpäiväisestä lounasravintolasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti