torstai 25. syyskuuta 2008

Iltapäivä pehmeässä pankissa

Koulupäivät ovat olleet toistaiseksi melko lyhyitä sillä ainoat alkaneet kurssit ovat kielikurssit, jotka päättyvät klo 12. Iltapäivällä on sitten jatkossa muita kursseja, kuten huomenna alkava Japanese business culture -kurssi. Näitä ei kuitenkaan ole vielä ollut, joten olemme yleensä vain syöneet jengissä lounasta campusalueella ja hengailleet. Tänään lähdimme kuitenkin Umedaan katselemaan paikkoja ja hoitamaan asioita kuten maksamaan vuokran ja hankkimaan puhelimet jne.

Lähdimme Rodrigon ja erään tutorin kanssa maksamaan vuokraa pankkiautomaatilla. Yritimme jo eilen itseksemme, mutta automaatti oli vain japaniksi joten homma tyssäsi aika nopeasti. Japanilainen tutorkin joutui kysymään apua pankkivirkailijalta ennen kuin saimme vuokramme maksettua. Onneksi tämä keikka on tiedossa vain kerran kuukaudessa.

Pankista suunnistimme taas Umedan elektroniikkataivaaseen jossa loput jengistä oli ostamassa itselleen puhelimia.


Yodobashi-Umeda, aka elektroniikkataivas

SoftBank on paikallinen operaattori joka on ilmeisen suosittu, joten sinne suuntasimme myös mekin. Puhelimia onkin odotettu innolla, sillä sellaisen saamiseksi täytyy olla rekisteröity muukalainen ja vaikka mitä paperisälää. Nyt meillä kuitenkin oli tarvittavat paperit joten hihkuimme riemusta vihdoin päästessämme SoftBankkiin, jonne Umedan reissumme itseasiassa päättyikin. Iso kasa vaihtareita tekemässä puhelinsopimuksia japanilaiseen (eli mahd. hankalaan) tyyliin kesti noin 5 tuntia. Hengailu SoftBankissa tutorien ja vaihtareiden kanssa oli kuitenkin ihan yhtä hauskaa kuin koululla ja läppä lensi.


Tutorit Shota ja Daichi

Yksi kerrallaan istuimme alas SoftBankin työntekijän kanssa allekirjoittamaan papereita ja valitsemaan ominaisuuksia liittymiimme. Otanko valkoisen, kultaisen, mustan vai sinisen liittymän? No ehkä kultaisen. Ai valkoiselle on opiskelija-alennus? No otan sitten sen. Ai jos otan valkoisen, pitää myös ottaa tuplavalkoinen, jonka voin kuitenkin peruuttaa 2 kuukauden jälkeen? No mitä sillä tekee? Ai valkoisessa on ilmainen internet, tuplavalkoisessa ilmaiset puhelut? Ai sinisestä saan telkkaribonukset? Haluanko SoftBankin plussakortin? Jos otan plussakortin saan valkoiseen rajattomat tekstiviestit, mutta telkkari maksaa silloin? Tuplavalkoinen sinisellä onkin punainen? Voitko nyt helvetti antaa vaan jotain, ihan mitä vaan?


Tim sopimushelvetissä ja yleiskuvaa.

Jos jo puhelinliittymän hankkiminen on tällaista, en ehkä ikinä halua asioida täkäläisessä pankissa. Anyways, loppu hyvin kaikki hyvin. Sain puhelimen ja liittymän jolla voin katsoa rajattomasti televisiota kännykästäni ja puhelut muihin SoftBankin liittymiin ovat ilmaisia (eli mm. kaikille muille vaihtareille). Internet ja kaikki muut herkut löytyvät tietenkin myös ja vielä edulliseen hintaan.

'
Hajotkaa Nokioihinne!

Kännykkä itsessään on unelma. Siinä on kaikki mitä paatuneinkin nörtti tarvitsee ja tietenkin kaikki Japanin televisiokanavat. Suomessa tällaisesta puhelimesta yksinään pulittaisi n. 500 euroa. Nyt puhelimeen liittymineen päivineen meni yhteensä 11 000 jeniä, eli 70 euroa. Ai että.


Hankot saapuivat myös tänään ja pitihän niitä päästä heti kokeilemaan, kun kerran leimattavia dokumenttejakin oikeasti oli. Kuvassa saksalainen Johanna, hanko ja se sama sopimushelvetti.

3 kommenttia:

Ailee kirjoitti...

Happamia sano ... vai telkkaria kännykästä, siinähän nämä työmatkatkin menisivat ihan kivasti. Jospa tämä suomalainenkin kytkykaupustelu on menossa tuohon suuntaan ... aika näyttää. t Ailee

Jukka kirjoitti...

Suomi ja Japani ovat vähän kuin peilikuvia tässä teknologia-asiassa. Tänne saapuessani odotin tietenkin joka paikassa olevan mm. langattoman ja nopean internetin. Yllätys olikin iso, kun huomasin, että piuhoja ne vieläkin piru vie käyttää!

Suomi on tietokonemaa, Japani ei. Kännykät ovat täällä aivan ylikehittyneitä ja siitä johtuen ihmiset eivät omista tietokoneita eivätkä myöskään osaa käyttää niitä yhtä hyvin kuin suomalaiset. Tämä näkyy myös infrastruktuurissa ja siksi mm. langattomia verkkoja löytää Suomesta paremmin kuin Japanista.

Nettinopeudet ovat silti kuitenkin aika uskomattomia (esim. perusnetti täällä on 50 mb), mutta porukat yleensä hoitavat kaiken kännykällään niin mitäpä sitä nettiä.

Jälleen kerran yksi asia joka ei ole mustavalkoinen - vain erilainen. Eli tuskinpa tulee yhtä hienoja kännyköitä kotopuoleen, koska suurin osa asioista on jo tehty oikein mainiosti tietokoneystävällisiksi.

Väiski kirjoitti...

Mikä se sellainen tietoyhteiskunta on? Kehitetäänkö Suomessa vääränlaista infraa Pohjolan perukoille? Olisiko se telkkarikänny sittenkin kätevämpi suolla kuin tietska mökissä - mene ja tiedä.
Ihmettelee Väinö