The kids aren't allright

Eräs japanilainen professori kertoi taannoin luennoineensa monissa eurooppalaisissa yliopistoista ja olleensa todella positiivisesti ihmeissään eurooppalaisten opiskelijoiden tasosta. Opiskelijat osaavat monia kieliä, seuraavat mitä maailmalla tapahtuu, ovat päämäärätietoisia ja haluavat oikeasti oppia asioita. Kaikkea siis mitä tyypillinen japanilainen yliopisto-opiskelija ei hänen mukaansa ole.

Olimme jo ennen tätä kommenttia huomioineet japanilaisten opiskelijoiden olevan paikoitellen melko lapsellisia, mutta vasta nyt ryhdyimme oikeasti miettimään asiaa: Campusalue on aivan tupaten täynnä japanilaisia jotka yrittävät suorastaan hiki otsassa olla ultracooleja ja lähes aina epäonnistuvat surkeasti. Parikymppisten opiskelijoiden käsitys siitä mikä on coolia vastaa about suomalaisen peruskoululaisen käsitystä.

Arviolta n. 80% campusalueella vastaantulevista ihmisistä on liioitellun löysästi käveleviä tupakkaa polttavia huonoryhtisiä mätisäkkejä, jotka pukeutuvat toinen toistaan oudommin ja blondaavat hiuksiansa. Paras paikka polttaa röökiä ja istua liioitellun coolisti on tietenkin campusalueella sijaitsevan McDonaldsin edessä, koska jenkkien sydärisafka on kuitenkin äärimmäisen katu-uskottavaa yo!

Länsimaiset ovat melko suosittuja sekä ihmeellisiä Japanissa ja campusalueella meitä vasta tuijotetaankin. Pahimpia tuijottajia ovat kuitenkin pienet jätkäporukat jotka ilmeisesti kokevat meidät uhaksi cooliudelleen ja yrittävät kavereidensa edessä esiintyä alfauroksina välillä jopa sortuen länkkäreihin kohdistuvaan naureskeluun. Mistään jatkuvasta ivaamisesta ei kuitenkaan ole kyse vaan lähinnä silloin tällöin sivusilmällä näkee, kun meitä osoitellaan ja välillä joku ehkä yrittää vähän naurahtaa.

Japanilaisten miespuolisten opiskelijoiden kanssa käydyt keskustelut ovat nekin joskus päättyneet oudosti, kun 10 minuuttia ensitapaamisesta alkavat japanilaiset kyselemään länsimaisesta aikuisviihteestä ja naisista. Yksi kaveri oli jo ihan valmis esittelemään pornosivuja yhdellä kv-keskuksen aulassa olevista tietokoneista. Välillä olen jopa kiitollinen kielimuurin olemassaolosta jotta voin välttyä tällaisilta kohtaamisilta.

Mistä tämä kaikki sitten johtuu? Sinänsä japanilaisten opiskelijoiden käytöksen syyt ovat helppo ymmärtää: Japani on hyvin hierarkinen maa ja yläasteelta lähtien eletään tiukkojen sääntöjen vallitessa. Koulupuvut, ei korvakoruja, ei läväreitä, siisti kampaus jne. Kaikista käyttäytymisnormeista puhumattakaan. Tätä jatkuu aina lukioon asti ja tukahdutettu teinikapina jyllää sisimmässä aina siihen pisteeseen asti, kun lukiosta valmistutaan ja teini-ikää päästään vihdoin viettämään yliopistoon. Yhtäkkiä saakin pukeutua niinkuin haluaa ja kukaan ei pidä kuria tai käske mitä tehdään. Bileet!

Kreisiin pukeutumiseen yksi pieni osasyy voi myös olla se, että Osakan alueella todella on se 9 miljoonaa ihmistä. Saapuessani Osakaan kutsuinkin paikkaa kasvottomien kaupungiksi, sillä suomalaisena on jotenkin mahdotonta käsittää kuinka suuri määrä ihmisiä tällä alueella oikeasti asuu. Jos näen jonkun tyypin jokapäiväisellä reitilläni kouluun, voin olla aika varma etten välttämättä näe samaa tyyppiä enää ikinä ihmismassan seasta. Pukeutumalla mahdollisimman visuaalisesti nuoriso yrittää siis todennäköisesti tuoda esiin yksilöllisyyttään tukahdetun teini-iän purkamisen lisäksi.

Täkäläisiin yliopistoihin on ilmeisen vaikea kuitenkin päästä. Niinpä lukion loppupuolella alkaa jo hirveä pänttääminen iltakouluineen kaikkineen. Pänttääminen loppuu kuitenkin heti, kun yliopistoon päästään sisälle ja siellä keskitytään lähinnä hengailuun ja bilettämiseen. Yllättävän moni ei myöskään edes halua yliopistoon ja sitä kautta takaisin hierarkiseen työelämään pukeutumis- ja käyttäytymisnormeineen, vaan he jäävät suosiolla perustason duuneihin.

Kaikesta huolimatta Japanin nuoriso ei kuitenkaan ole toivotonta, sillä hyviäkin tyyppejä on paljon, vaikka he ovatkin selvästi vähemmistössä. Hyvä esimerkki ovat mm. tutorit jotka eivät välttämättä edes puhu englantia, mutta haluavat silti auttaa vaihtareita ja tutustumalla eri kulttuureihin avartaa omaa maailmankatsomustaan. Useat tutoreista ovat myös jo nuoresta iästään huolimatta matkustelleet ulkomailla ja vaikka kyseessä olisikin ollut vain lomareissu, niin kansainvälisen kokemuksen huomaa mm. siitä, että he osaavat katsoa nenäänsä pidemmälle ja tajuavat maailmassa olevan muutakin kuin campuksen McDonalds.

Tästä kaikesta johtuen olemme ottaneet jälleen yhden tavoitteen lisää vaihtariajallemme: Näyttää japanilaisille, että liikaa yrittämättäkin voi olla cool ja että esim. hyvässä ryhdissä ei ole mitään vikaa. Paljon on siis suoraselkäistä kävelyä tiedossa.